Kouluissa syrjitään yhä yleisesti

Jaa sivu:

Koko maailman mittapuulla Suomessa asuvat ihmiset ovat onnellisimpia, tasa-arvoisimpia ja elävät turvallisimmassa ympäristössä. Yleiset ”eurooppalaiset arvot” ovat  Suomessa ja muissa pohjoismaissa mittareiden mukaan korkeinta tasoa.

Näiden arvojen mukaan toimii koko suomalainen yhteiskunta, niin myös koulumaailma ja työelämä.

Arvoperusta on siis hyvä, mutta käytännön tasolla tilanne näyttäytyy usein erilaisena. Koulut ja oppilaitokset käyvät tästä esimerkiksi. Ja tuoreet tutkimukset kertovat myös sen, että Suomi on korkean työsyrjinnän maa.

Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen keväällä 2018 julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaisen työelämän tapahtuvan syrjinnän kaksi  pääkohdetta ovat ikä ja naisten sukupuoli. Vähiten syrjintää kohdistuu miesten sukupuoleen.

Kasvatustieteen professori Gunilla Holm totesi  Helsingin yliopiston julkaisemassa uutistiedotteessa toukokuussa vuonna 2018, että huolimatta hyvästä arvopohjasta, tilanne kouluissa on monimutkaisempi.

Holm johtaa koulumaailman tasa-arvoa ja moninaisuutta tarkastelevaa JustEd –tutkimusyksikköä, jossa on mukana 14 instituutiota Pohjoismaissa, Ranskassa, Austaraliassa ja Italiassa.

Professori Holm perustaa lausuntonsa JustEd -tutkimushankkeen tuloksiin.

Asenteet seuraavat työelämään

Tiedämme, että kotona ja koulussa omaksutut asenteet esimerkiksi sukupuolten keskinäisessä kanssakäymisessä seuraavat meitä usein aikuisikään saakka. JustEd –tutkimushankkeen mukaan sukupuoli onkin kaikkia rajoittava tekijä.

Yksinkertaistettuna: pojat ja tytöt käyttäytyvät eri tavoin. Fyysinen erilaisuus, esimerkiksi vammaisuus, voi olla myös rajoittava, eristävä ja syrjäyttävä tekijä. Vaikka erillisillä opetus-, ruokailu- ja vaatesäilytystiloilla niin kouluissa kuin työpaikoillakin pyritään helpottamaan vammaisen arkipäivää, ne leimaavat hänet usein marginaaliin kuuluvaksi.

Ja huolimatta siitä, että päiväkodeissa ja kouluissa opettajat hokevat lapsille, ettei ihon värillä ole mitään väliä, niin käytännön arjessa havaitaan, että oppilaat kuitenkin hakeutuvat omiin ryhmiin etnisyyden perusteella.

Jokainen voi miettiä, kuinka asiat ovat aikuisten maailmassa ja työelämässä.

Sosiaalinen asema vaikuttaa

Koulumaailmassa joudutaan väkisin niidenkin tosiasioiden eteen, jotka halutaan usein tasa-arvon nimissä mukavuussyistä unohtaa. Yksi näistä tosiasioista on esimerkiksi se, että niin päiväkotiin, kouluun, opiskelemaan kuin työpaikallekin tullaan erilaisista sosiaalisista olosuhteista. Sosiaaliluokat eivät ole kadonneet.

Yksi syrjinnän syy juuri kouluissa on usein se, että luokkatoveri on ”köyhä”, hänellä ei ole viimeisimpiä merkkivaatteita, hän ei matkusta lomilla ulkomaille, eikä hän saa samaa tukea opiskeluunsa vanhemmilta kuin paremmin toimeentulevat. Hän poikkeaa enemmistön normeista.

JustEd-tutkimushankkeen professori Gunilla Holm sanoo huomanneensa, kuinka valtavirtaa edustava enemmistö dominoi usein luokan ilmatilaa, ja kuinka normista poikkeavat joutuvat ahtaalle.

Se, mitä tapahtuu koulussa, on usein edelleen arkipäivää myös työyhteisöissä. Syrjintä ei aina toteudu lain tarkoittamin kriminalisoivin perustein, vaan on hienovaraisempaa, eikä siihen pystytä puuttumaan rangaistuksin.

Kohtelu voi olla erilaista

Lain kannalta katsoen ihmisten erilainen kohtelu ei kuitenkaan aina ole syrjintää. On itsestään selvää, että jos laki estää esimerkiksi alaikäisen pääsyn anniskeluravintolaan, se ei ole syrjintää. Tai jos alkoholituotteita ei myydä alle 18-vuotiaille, se ei ole syrjintää.

Huono kohtelu tai palvelu ei myöskään ole välttämättä lain vastaista syrjintää. Lain vastaista siitä tulee, jos kohtelulla on syy-yhteys kiellettyyn syrjintäperusteeseen, siis vaikkapa etniseen alkuperään, vammaisuuteen, sukupuoleen.

Voi olla, että esimerkiksi viranomaisen kielteinen päätös hakijan asiassa synnyttää epäilyn syrjinnästä. Ilman perusteltua syy-yhteyttä kiellettyyn syrjintäperusteeseen asiaa ei kuitenkaan voi viedä oikeusteitse eteenpäin syrjintäasiana.

Syrjintä pähkinänkuoressa

Syrjintää on:

• välitön syrjintä
• välillinen syrjintä
• häirintä
• käsky tai ohje harjoittaa syrjintää
• työnantajan vastatoimet (työntekijää vastaan, joka on vedonnut tasa-arvolakiin)

Työnantajan vastatoimia ovat:

• työtehtävien muuttaminen
• palkankorotusten poisjättäminen
• perusteeton työtehtävien valvonnan lisääminen
• kohtuuttomat lisätehtävät
• työaikojen ja lomien järjestämisen hankaloittaminen