Tunne syrjityksi tulemisesta ei aina merkitse syrjityksi joutumista

Syrjintä työpaikalla on vakava juttu. Kukaan ei aivan tarkkaan tiedä, kuinka paljon syrjintää työelämässä tapahtuu, koska vain pieni osa siitä ilmoitetaan poliisille. Edes syrjinnän kohde ei aina itse havaitse olevansa syrjitty.

Pk-yrityksissä on selvitysten mukaan vähemmän häirintää, kiusaamista, syrjintää ja epätasa-arvoista kohtelua kuin suurissa yrityksissä. Suomen Yrittäjät ry:n kyselyn mukaan pienissä työpaikoissa työpaikkakiusaaminen ei ole laaja ongelma.

Sen sijaan suurimpien ammattiliittojen mukaan syrjintä työpaikoilla on iso ongelma.

Kouluissa ja oppilaitoksissa kiusaaminen, syrjintä ja häirintä on tutkimusten mukaan myös yleistä. Uudet tekniset mahdollisuudet ovat etenkin nuorten käytössä usein hallitsemattomia.

Puolet suomalaisista ammattiliitoista nostaa naisiin kohdistuvan syrjinnän yhdeksi työelämän merkittävimmistä ongelmista.

Sanomalehti Karjalaisen ammattiliitoille tekemän kyselyn perusteella naisia syrjitään erityisesti raskauden ja vanhempainvapaiden vuoksi. Kysely liitoille tehtiin vuonna 2018.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Syrjintä kohdistuu henkilöön

Syrjinnän kriteerit täyttyvät, jos ne liittyvät henkilöön. Näitä ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy.

Karjalaisen kyselyyn vastasi 20 Suomen suurimpiin kuuluvaa ammattiliittoa. Näiden jäsenmäärä on yli 1,7 miljoonaa, joten niiden vastauksilla on merkittävä painoarvo.

Vastauksissaan ammattiliitot totesivat, että raskauden ja vanhempainvapaiden jälkeen yleisimpiä syrjinnän syitä ovat:

• terveydentila
• ikä
• ammattiliiton jäsenyys
• luottamushenkilöön tai työehtosopimukseen vetoaminen

Syrjintä voi olla välitöntä tai välillistä. Välitöntä se on esimerkiksi silloin, jos samaa työtä tekevälle, vaikkapa ulkomaalaiselle, maksetaan alempaa palkkaa kuin suomalaiselle.

Jos välillisen syrjinnän esimerkkinä käytetään edelleen ulkomaalaistaustaista, niin syrjintä voi toteutua siten, että häneltä vaaditaan täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka työtehtävä ei sitä vaatisikaan.

Häirintään on puututtava

Syrjinnäksi katsotaan myös häirintä. Loukkaavat rasistiset tai seksuaalivähemmistöjä halventavat vitsit ovat häirintää. Syrjinnän merkit täyttyvät myös, jos työnantaja ei puutu loukkauksiin.

Työnantaja ei myöskään voi ryhtyä painostamaan tai esimerkiksi lisäämään sellaisen työntekijän työtehtäviä, joka on ottanut työsuojeluviranomaisiin yhteyttä syrjintäepäilyn vuoksi.

On hyvä kuitenkin myös muistaa, ettei kaikki työntekijöiden tai -hakijoiden, seuroissa, yhdistyksissä ja muissa organisaatioissa toimivien erilainen kohtelu ole syrjintää. Tunne syrjityksi tulemisesta on usein niin henkilökohtaisesti latautunut, että tapahtunut ei aina täytä lain määritelmää syrjinnästä.

Eri tavoin voidaan kohdella

Työnantajalla on oikeus kohdella työntekijöitä eri tavoin, jos se perustuu työtehtäviä koskeviin todellisiin vaatimuksiin. Tällöin kohtelun tulee olla oikeassa suhteessa verrattuna tavoitteeseen, ja tavoitteen tulee olla hyväksyttävä.

Pari yksinkertaista esimerkkiä valaisevat hyvin, mistä on kysymys.

Työnantaja voi olla palkkaamatta tehtävään ansioituneempaa iäkästä näyttelijää tämän korkean iän takia. Hänet voidaan syrjäyttää, koska tehtävänä on esittää näytelmässä teini-ikäistä.

Toinen esimerkki on ravintola-alalta. Työnantaja voi palkata ravintolaansa suomalaisen tai muun pätevän ulkomaalaisen sijaan vähemmän ansioituneen kiinalaisen kokin, luodakseen kiinalaiseen ravintolaansa aitouden vaikutelman.

Ikään tai asuinpaikkaan perustuva erilainen kohtelu on myös sallittu, jos kohtelulla on asianmukainen työllisyyspoliittinen tai työmarkkinoita koskeva tavoite tai jos se johtuu eläke- tai työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytyksistä.

Kouluissa syrjintä tavallista

Pohjoismaat ovat  koko maailmaa tarkastellen edelläkävijöitä tasa-arvon edistämisessä. Pohjoismaissa on perinteisesti oltu ylpeitä erilaisuuden sietämisestä ja eri kulttuurisista lähtökohdista olevien ihmisten kunnioittamisesta. Ylevät tavoitteet, asetetut arvot ja ihmisten käyttäytyminen eivät kuitenkaan aina seuraa ihanteita.

Yksi esimerkki tästä on koulumaailmassa tapahtuva syrjintä. Se on kasvualusta myös myöhemmin opiskelussa ja työelämässä tapahtuvaan syrjintään. Kouluissa oppilaat syrjivät toisiaan ja käyttävät siihen esimerkiksi sosiaalisen mediassa. Nettikiusaamisen keinot ovat usein hyvin haavoittavia ja pitkälle nuoren elämään vaikuttavia.

Helsingin yliopistossa vuonna 2018 julkaistu tutkimus (JustEd-tutkimushanke) kertoo, että koulumaailmassa moni oppilas joutuu syrjinnän, nettikiusaamisen ja häirinnän kohteeksi muun muassa näillä perusteilla:

• perheen sosiaaliluokka
• etninen alkuperä
• äidinkieli
• vammaisuus
• sukupuoli
• seksuaalinen suuntautuminen

Laki kieltää syrjinnän

Laki syrjinnän kieltäjänä on yksiselitteisen selkeä. Lain mukaan ketään ei saa syrjiä:

• iän
• alkuperän
• kansalaisuuden
• kielen
• uskonnon
• vakaumuksen
• mielipiteen
• poliittisen toiminnan
• ammattiyhdistystoiminnan
• perhesuhteiden
• terveydentilan
• vammaisuuden
• seksuaalisen suuntautumisen tai
• muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Positiivinen syrjintä

Työnhaussa valintaperusteiden tulee olla tehtävän hoitamisen kannalta asianmukaisia. Syrjivä työpaikkailmoittelu on kielletty yhdenvertaisuuslaissa.

On kuitenkin olemassa syrjinnän muoto, joka  ei ole lain vastainen, se on positiivinen syrjintä eli positiivinen erityiskohtelu.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun  (https://www.syrjinta.fi/yhteystiedot) toimiston mukaan positiivinen erityiskohtelu on oikeutettua, jos sen tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen tai syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen.

Positiivisella erityiskohtelulla voidaan esimerkiksi tasoittaa joidenkin työtehtävien hoitajien tai työuralla etenemisen  sukupuolijakaumaa.  Tällöinkään pelkkä aliedustettuun ryhmään kuuluminen ei voi olla ainoa  peruste valintaan. On kuitenkin mahdollista luoda aliedustettua ryhmää suosivat valintaperusteet esimerkiksi haastattelutilanteeseen.

Positiivisen erityiskohtelun sallivan säännöksen tarkoitus on mahdollistaa, että työelämässä voidaan suosia heikommassa asemassa olevaa rikkomatta syrjinnän kieltoa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto antaa joitakin esimerkkejä positiivisesta erityiskohtelusta:

• maahanmuuttajien kielikoulutus tai muu opetus
• kiintiöt oppilaitoksissa syrjinnälle alttiille tai heikossa asemassa olevalle ryhmälle
• valmennusta tietyille ryhmille oppilaitoksen valintakoetta varten
• työllistämistuki esimerkiksi nuorille

Homottelu on yksi syrjinnän muoto

Lähes kaksi miljoonaa suomalaista kuuluu järjestäytyneen liikunnan piiriin Suomessa. Suurin osa heistä on erilaisten urheilu- ja kuntoilujärjestöjen jäseniä. Viime vuosina, kun syrjintä, häirintä ja kiusaaminen työpaikoilla ovat nousseet otsikoihin, on ryhdytty yhä enemmän kiinnittämään huomiota myös harrastustoiminnassa tapahtuvaan syrjintään.

Tutkimuksia urheiluseuroissa tapahtuvasta syrjinnästä ei ole paljon tehty, mutta nyt meneillään on selvityksiä, joiden tuloksena asiat selkenevät.

Jyväskylän yliopistossa on meneillään usean vuoden kestävä tutkimushanke, joka selvittää seuratason syrjintää. Yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunnan tutkimusryhmä selvittää erityisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokemaa häirintää ja syrjintää.

Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Suomen olympiakomitea, Suomen Ammattivalmentajat, Nuorisotutkimusverkosto ja Suomen urheilun eettinen keskus.

Yksi tyypillinen syrjinnän muoto on kaikkien tiedossa jo ennen tutkimustulosten valmistelua: homottelu. Tätä harrastavat varsinkin miehisten lajien edustajat ja vaikka sitä ei ehkä aina ole tarkoitettu vakavaksi loukkaukseksi ja syrjinnäksi, sellaisena se kohteelle ilmenee.

Pahimmillaan syrjintä voi johtaa siihen, ettei syrjitty uskalla enää mennä koulun liikuntatunneille tai harrastusten pariin.

Häirintää eri muodoissaan

Uhka ja väkivalta

Työturvallisuus

Henkilöstön perehdyttäminen